Lasten ja nuorten ongelmien havaitseminen ja ennen kaikkea varhainen puuttuminen niihin on huoltajien ohella koko yhteiskunnan vastuulla riippumatta siitä, onko eri toimijoiden tavoitteena inhimillisen kärsimyksen minimoiminen, kansaterveyden parantaminen tai sosiaali- ja terveysmenojen karsiminen. Erittäin turhauttavaa on ollut seurata 1990-luvun laman käynnistämää julkisen sektorin alasajoa, josta eniten kärsivät ne, jotka kaikkein eniten hyötyisivät laadukkaista peruspalveluista.
ViNOlainen Anna Napola kirjoittaa Päihdepuinnissa siitä, kuinka ihmisten mahdollisuudet elämässä vaihtelevat, kuinka tämä näyttäytyy usein päihderiippuvuutena ja kuinka tähän voitaisiin puuttua. Käykää lukemassa!

Kommentit