Kirjoittaja: Leo Stranius
Onnellisuutta voidaan edistää jokaisen omasta toimesta sekä yhteiskunnan tasolla erilaisilla poliittisilla päätöksillä.
Marko Hamilo esittää kirjoituksessaan varoituksen sanoja siitä, millaisiin onnellisuuspoliittisiin uudistuksiin ei ainakaan pitäisi lähteä. Hyvä niin. Itse haluan kuitenkin tuoda esille toimenpiteitä, joilla onnellisuutta voidaan yhteiskunnan tasolle edistää.
Yksilön näkökulmasta onnellisuus muodostuu terveydestä, mielekkäästä tekemisestä, turvallisuuden tunteesta ja mahdollisuuksista viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa. Esimerkiksi minulle onni on merkityksellisten asioiden tekemistä yhdessä muiden kanssa. Tai sitten sitä, että voi pyöräillä turvallisesti ja syödä hyvää kasvisruokaa.
Onnellisuutta tutkineen professori Sonja Lyubomirskyn mukaan vain pieni osa (10 %) ihmisen onnellisuudesta on kiinni ulkoisista olosuhteista, kuten vauraudesta. Sen sijaan perinnöllisyydellä (50 %) ja tietoisella toiminnalla (40 %) on paljon suurempi merkitys.
Hyvinvoinnin osatekijät muodostuvat vaurauden sijaan kiitollisuuden ja myönteisen ajattelun harjoittamisesta, sosiaalisiin suhteisiin panostamisesta, omasta fyysisestä terveydestä sekä siitä, että voi tehdä asioita, jotka oikeasti kokee merkityksellisiksi.
Näitä tietoja vasten ei ole lainkaan vaikeaa kuvitella, millaiselta onnellisuuspoliittinen ohjelma voisi Suomessa näyttää. Yhteiskunnan tasolla onnellisuutta voidaan lisätä esimerkiksi:
- Jakamalla töitä tasaisemmin eli lyhentämällä työaikaa.
- Ottamalla käyttöön perustulo, joka mahdollistaa merkityksellisten
asioiden tekemisen.
- Luomalla ihmisille parempia vaikutusmahdollisuuksia
kansanäänestyksillä ja kansalaisaloitteilla.
- Kannustamalla ihmisiä liikkumaan, syömään ja elämään terveellisesti.
- Tarjoamalla kunnollisia harrastus- ja kulttuurimahdollisuuksia.
Professori Lyubomirsky tiivistää erittäin onnellisten ihmisten piirteet seuraavasti: He käyttävät paljon aikaa perheen ja ystävien kanssa, ja he osaavat ilmaista kiitollisuutta kaikesta, mitä heillä on. Onnelliset ihmiset ovat usein auttamassa työtovereita ja ohikulkijoita sekä ovat optimisteja tulevaisuuden suhteen. He osaavat iloita elämän nautinnoista ja elää nykyhetkessä. Liikunta on heille viikoittainen tai päivittäinen tapa. Lisäksi he ovat sitoutuneita elinikäisiin päämääriin ja heillä on selviytymiskykyä elämässä
tulevien haasteiden edessä.
Onnellisuuspolitiikassa olennaista on tarjota tilaa ja mahdollisuuksia yksilön hyvinvoinnin tukemiseksi. Yksinkertaisimmillaan onnellisuuspolitiikka voi lähteä siitä, että varmistamme ihmisten hyvinvoinnin ekologisissa rajoissa.
Kirjoittaja on Luonto-Liiton pääsihteeri ja onnellinen siitä, että voi
tehdä merkityksellisiä asioita yhdessä muiden kanssa.

Pingback: Stranius avaa Puinnin toisen viikon | ViNO – Onnellinen yhteiskunta
Pingback: Hyvin menee mutta menköön : Hanna Hakko